Fibonacci

Fibonaccin rulettistrategia pohjautuu 1100-luvun loppupuolella syntyneen italialaisen matemaatikon Leonardo Fibonaccin lukujonoon. Matemaatikon keksimä teoria on hyvin yksinkertainen: lukujonoa kasvatetaan niin, että sen viimeinen luku on aina kahden sitä edeltävän luvun yhteenlaskettu summa. Fibonaccin rulettistrategia pohjautuu tähän matemaattiseen kaavaan, ja sitä on käytetty muiden systeemeiden ohella satoja vuosia. Samoin kuin Martingale-strategiassa, myös Fibonaccin rulettistrategiassa käytetään tasapanostuksia, joissa voittomahdollisuus on 50 %.

NÄIN TOIMII FIBONACCI-STRATEGIA

Systeemissä käytetään Fibonaccin lukujonoa hyödyksi niin, että yksi lukujonon numero vastaa yhtä panostusyksikköä. Voiton sattuessa kohdalle pelaaja siirtyy kaksi askelta taaksepäin lukujonossa; häviön sattuessa kohdalle lukujonossa siirrytään yksi askel eteenpäin. Verrattuna moneen muuhun strategiaan voittojen tavoitteleminen on Fibonacci-strategiassa pitkäjänteisempää puuhaa. Ja mikä parasta, nopeita tappioita ei synny kovinkaan helposti. Pelaaminen on mahdollista aloittaa Fibonaccin rulettistrategiassa mistä tahansa kohtaa lukujonoa riippuen aloituspanoksen suuruudesta.

Selventääksemme Fibonacci-jonon rulettistrategian käyttämistä rulettipöydällä voimme katsoa kahdeksan kierroksen mittaista pelisessiota rulettipöydällä. Aloitamme euron panoksella, jolloin voimme luoda lukujonon: 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13

1. kierros – 1 euro, tappio
2. kierros – 1 euro, tappio
3. kierros – 2 euroa, tappio
4. kierros – 3 euroa tappio
5. kierros – 5 euroa, voitto
6. kierros – 2 euroa, tappio
7. kierros – 3 euroa, voitto
8. kierros – 1 euro, voitto

Tätä kierrosten sarjaa tarkkaillessamme voimme huomata, että kokonaisvoitot ovat 8 euroa tappioiden ollessa yhden euron enemmän eli 9 euroa. Voittavia kierroksia tässä esimerkissä on ainoastaan kolme kahdeksasta, ja onkin tärkeää ymmärtää, että Fibonacci-strategia perustuu siihen, että voittavia ja häviäviä kierroksia esiintyy tasavertaisesti. Matemaattinen yhtälö perustuu siis siihen todennäköisyyteen, että 50 %:n tasapanostuskohteita veikatessa molemmat esiintyvät pitkällä tähtäimellä yhtä usein. Jos molempien veikattavien – teoriassa 50 %:n mahdollisuudella esiintyvien – vaihtoehtojen esiintymä olisi sama, edelliset kahdeksan pelikierrosta näyttäisivät tältä:

1. kierros – 1 euro, tappio
2. kierros – 1 euro, tappio
3. kierros – 2 euroa, tappio
4. kierros – 3 euroa voitto
5. kierros – 1 euro, tappio
6. kierros – 2 euroa, voitto
7. kierros – 1 euro, voitto
8. kierros – 1 euro, voitto

Tällöin Fibonacci-strategiaa käyttämällä tappiot kahdeksan kierroksen jälkeen olisivat 5 euroa ja voitot puolestaan 7 euroa. Fibonnacin rulettistrategian huomattava ero Martingale-strategiaan on se, että voitot eivät nouse eksponentiaalisesti. Fibonacci-strategian päätarkoitus on ainoastaan korvata kaksi edellistä tappiota kokonaistappioiden suhteen. Strategian käyttäminen on melko helppoa, sillä rulettipöydälle astuessasi sinun tarvitsee muistaa ainoastaan kaksi edellistä tappiotasi.

Vaikka menetelmä saattaa äkistään kuullostaa monimutkaiselta, on se kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin kiehtova, ja sitä on mahdollista käyttää erittäin luovalla tapaa. Teoria ei takaa voittoja, mutta sen myötä pelin pelaaminen muodostuu monelle ajatustasolla haastavammaksi, ja samalla voittojen jahtaamisesta tulee huomattavasti mielenkiintoisempaa.