Ehkä maailman kuuluisin panostussysteemi, Martingale-järjestelmä, juontaa juurensa 1700-luvun Ranskasta, jossa sitä käytettiin etenkin ruletin pelaamisen yhteydessä. Martingale-systeemi ei ole kuitenkaan käytettävissä ainoastaan ruletissa, vaan sitä hyödynnetään myös muiden kasinopelien sekä vedonlyönnin yhteydessä. Strategian tarkoituksena on tähdätä pitkällä aikavälillä voittoihin käyttäen matemaattista kaavaa helpottamaan voittojen kertymistä. Lyhyellä aikavälillä strategia toimii usein melko hyvinkin, mutta sen – aivan kuten muidenkin järjestelmien –hyödyntämiseen liittyy omanlaisia sudenkuoppia.
NÄIN TOIMII MARTINGALE-JÄRJESTELMÄ
Martingale-systeemissä perusideana on tarkoitus panostaa vetoihin, joissa kertoimet ovat hyvin lähellä 50 %:n keskitasoa. Tarkoituksena ei ole siis tavoitella suuria voittoja vaan kasvattaa voittoja pitkällä aikavälillä. Strategia on hyvin käytettävissä etenkin ruletissa jossa on mahdollisuus panostaa tasavetoihin. Martingale-strategia on vielä tänäkin päivänä käytössä monien pelaajien keskuudessa, ja useat pelaajista vannovat edelleen sen nimeen. Toisaalta teoria on matemaattisesti kuitenkin osoitettu hyödyttömäksi, joten sen toimivuuteen ei ole missään nimessä syytä luottaa täysin sokeasti.
Martingale-järjestelmä on käytettävissä ruletissa asettamalla panoksia tasakohteisiin – ja häviön kohdatessa asettamalla saman vedon tällä kertaa edellisen panoksen tuplaten. Teoriassa pelaaja saa tällöin lopulta omansa takaisin. Ongelmana systeemissä ovat kuitenkin rulettipöytien asettamat pöydän minimi- sekä maksimipanokse,t jotka rajoittavat järjestelmän käyttämistä suuressa määrin. Normaali sääntö rulettia Martingale-taktiikalla pelatessa on panostaa 3 – 5 % pelikassasta pelattua kierrosta kohden. Jos pelikassa olisi 100 euroa ja aloittaisimme pelaamisen 3 euron panoksella, pelikierros voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
-
- 1. kierros – 3 euroa punaiselle – häviö
-
- 2. kierros – 6 euroa punaiselle – häviö
- 3. kierros – 12 euroa punaiselle – häviö
- kierros – 24 euroa punaiselle – voitto
Pöydälle asetettujen panosten yhteenlaskettu määrä oli siis näillä kierroksilla yhteensä 45 euroa. Viimeinen 24 eurolla asetettu pelikierros tuo kuitenkin pelaajalle 48 euron voiton, joten lopulta pelaaja saavutti ensimmäisen asettamansa panoksen verran voittoa. Käyttääkseen menetelmää onnistuneesti pelaajalla olisi oltava käytettävissään lähes loputon pelikassa, sillä usean peräkkäisen häviön sattuessa panosten määrät nousevat nopeasti erittäin suuriksi. Lisäksi useilla rulettipöydillä tasakohteisiin asetettavien panosten kattosummat tulevat vastaan, jolloi Martingale-strategia muuttuu hyödyttömäksi.
Toinen muistettavan arvoinen asia Martingale-strategiaa rulettiin käytettäessä on talon etu, eli rattaan vihreäpohjaiset numerot 0 ja 00, jotka pitkässä juoksussa estävät Martingale-systeemin onnistuneen käyttämisen. Pelaajan on toki mahdollista yrittää sulkea talolta mahdollisuus viedä hänen kasvattamansa potti sulkemalla kyseiset numerot, mutta tällöin järjestelmä ei ole enää pelaajalle kannattava. Monet pelaajat kokevat kuitenkin Martingale-systeemin käyttämisen miellyttävänä lisänä pelikokemukseen – etenkin siksi, että sen hyödyntäminen on mahdollista myös muilla pelistrategioilla pelaamisen ohessa.